Koirien testauttaminen ESBL/MRSP Venäjällä on osoittautunut hyvin vaikeaksi, erityisesti Pietarissa. Venäjällä koirien antibioottiherkkyyttä testataan toisella tavalla kuin Suomessa. Venäjällä on käytössä laaja bakteeriviljelymenetelmä, jossa koirasta otetaan näyte ja tutkitaan mikä antibioottiryhmä olisi tehokkain/heikoin sairauden hoidossa. Näytteen avulla selvitetään mihin antibioottiryhmään koiralla on resistenssiä ja ESBL/MRSP vastuussa olevien bakteereiden määrää kuten E.coli bakterin, S.aureus ja Enterobacter aerogenes. Tällä menetelmällä ei ole mahdollista saada tietoa antibioottiresistenssin kantavuudesta eikä testata terveitä koiria.

Yhdistyksemme yhteistyökumppanit Venäjällä ovat erittäin luotettavia tarhoja, joissa hygieniaan on kiinnitetty paljon huomiota. Riski tuoda ESBL/MRSP bakteerien kantavia koiria näistä tarhoista on hyvin pieni. Kuitenkin me ymmärrämme täysin vastuumme tästä
riskistä ja aiomme testata ESBL/MRSP Suomessa satunaisesti pistokokeilla.

Dirofilaria repens

On loinen joka leviää hyttysen välityksellä eläimestä toiseen. Loinen leviää vain lämpiminä vuoden aikoina sekä tarvitsee kehittyäkseen hyttystä. Koirilla toukat havaitaan verenkierrossa muiden tutkimusten yhteydessä. Dirofilia repensiä tavataan yleensä lihansyöjillä, kuten kissat, ketut ja koirat. Ihmisessä loinen ei kehity aikuiseksi mutta voi aiheuttaa tulehduspesäkkeitä niin ihoon kuin silmiin. Dirofilaria repens on sukua Dirofilaria immitis loiselle, tähän annettu estolääkitys tehoaa myös Dirofilaria repenssiin.

Lähteet:

https://en.wikipedia.org/wiki/Dirofilaria_repens

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-e…

Dirofilaria immitis eli amerikkalainen sydänmato

Dirofilaria immitis eli amerikkalainen sydänmato on tavallinen loinen maailman trooppisella ja lauhkealla vyöhykkeellä. Pääisäntänä loisella ovat koiraeläimet, mutta se tarttuu myös kissaeläimiin, ihmiseen ja moniin muihin nisäkäslajeihin. Sydänmadon kehitys tapahtuu osittain hyttysessä, osittain koirassa. Suurin osa tartunnoista on aluksi melko pitkäänkin oireettomia. Oireiden ilmetessä ne ovat oikean puoleiselle sydänvialle tyypilliset: krooninen, kuiva yskä, joka pahenee rasituksessa, hengitysvaikeus ja tiheä hengitys. Nenäverenvuotoa ja veriysköksiä saattaa ilmetä ja verenvuotoshokkiin johtava verenpurkauma keuhkoissa on mahdollinen. Sitten, kun kongestiivinen sydänvika on kehittynyt, alkavat vakavat ja usein kuolemaan johtavat oireet: nesteen kertyminen vatsaonteloon, rintaonteloon ja sydänpussiin sekä jalkojen ja naaman turvotukset. Oikean puoleisessa sydänviassa on tyypillistä, että eläin saattaa pärjäillä pitkään näennäisen hyvinvoivana ja sitten sydänoireiden ilmetessä oireet ovat voimakkaita ja heikosti hoidettavissa. Sairaus saattaa myös vaurioittaa munuaisia vakavasti sydänmatoa vastaan muodostuneiden immuunikompleksien välityksellä.

Ihmisessä sydänmato yleensä hakeutuu ihonalaiskudokseen, silmään tai keuhkoihin. Keuhkoissa muodostuu sydänmadon tuhoavan immunologisen prosessin seurauksena tiivistymiä. Silmässä on ilman kirurgista loisen poistoa seurauksena silmänpaineen nousu ja lopulta sokeutuminen. Tartunnan diagnoosi perustuu esitietoihin, kliiniseen tutkimukseen sekä sydänmatotoukkien osoittamiseen verinäytteestä. Sydänmatovasta-aineita voidaan osoittaa seerumiverinäytteestä. Turvallisimmillaan sydänmatoterapia perustuu ennaltaehkäisevään lääkitykseen. Apteekin käsikauppavalmisteista ei löydy sydänmatolääkkeitä. Eläinlääkärin antama selamektiinilääkitys (Stronghold) suojaa koiran tartunnalta kuukauden ajaksi.

Lähteet:

http://elainystavasilaakari.fi/2016/11/385-2/

https://www.evira.fi/elaimet/tuonti-ja-vienti/tuon…

Punkkiväliteiset sairaudet

Anaplasmoosi

Anaplasmoosin aiheuttaja on Anaplasma phagocytophilum -bakteeri. Anaplasmoosi on puutiaisten (=punkkien) levittämä tauti. Vaikka punkki puree lemmikkiä, lemmikki ei välttämättä sairastu, sillä vain pieni osa punkeista kantaa tartuntaa. Anaplasmoosin oireet ilmaantuvat yleensä noin 1–2 viikon kuluttua punkin puremasta. Kuume, väsymys ja syömättömyys ovat koiralla yleisimmät tartunnan oireet. Ontuminen, jäykät liikkeet ja liikkumishaluttomuus ovat myös yleisiä oireita. Harvinaisempia oireita ovat runsas juominen ja virtsaaminen, yskä, hengitysvaikeudet, verenvuodot ja hermosto-oireet.

Tautia voidaan hoitaa antibiooteilla. Hoito tehoaa yleensä hyvin ja oireet lievittyvät muutamassa vuorokaudessa hoidon aloittamisesta. Anaplasmoosi ei yleensä kroonistu, kuten borrelioosille on tyypillistä. Taudista parantuneet koirat ovat kuitenkin alttiita uudelle tartunnalle.

Lähteet:

http://www.scalibor.fi/taudit/anaplasmoosi.asp

https://www.evidensia.fi/hoitovinkit/kissat/punkki…

Borrelioosi tai Lymen tauti

Borrelioosin aiheuttavat punkin suolistossa olevat bakteerit. Lymen borreliosi voi tarttua koiran ja ihmisen lisäksi ainakin hevoseen, nautaan ja lampaaseen. Tulehdus tarttuu kissaan tai koiraan aikaisintaan vuorokauden kuluttua punkin kiinnittymisestä. Vaikka punkki puree eläintä, eläin ei välttämättä sairastu, sillä vain pieni osa punkeista kantaa tartuntaa. Borrelioosin oireet ilmaantuvat yleensä vasta 2–5 kuukauden kuluttua puremasta, minkä vuoksi taudin havaitseminen voi olla haastavaa. Oireita ovat muun muassa huonontunut yleiskunto, kuume, aristavat ja jäykät nivelet ja ontuminen, joka voi siirtyä jalalta toiselle eli niin kutsuttu vaeltava ontuminen. Borrelioosia hoidetaan antibioottikuurilla. Kun tulehdus on todettu ja hoito aloitettu, eläin paranee yleensä nopeasti.

Lähteet:

https://www.evidensia.fi/hoitovinkit/kissat/punkki…

Babesioosi eli punatauti

On loisen aiheuttama sairaus ihminen voi saada tartunnan vain suoran verikontaktin kautta, se ei myöskään leviä suoraan eläimestä toiseen. Koira saa infektion puutiaisen puremasta. Babesioosia esiintyy kaikkialla maailmassa mutta eniten lämpimissä maissa. Euroopassa sairauden pääasiallinen pää aiheuttaja on Babiesia canis- loinen (myös babesia gibsoni aiheuttaa koiralle tautia) Suomessa esiintyvistä puutiaisista ruskea koirapunkki voi levittää babesioosia. Käytännössä koiran verenkiertoon päässyt loinen menee punasoluihin jossa se lisääntyy, tämä saa aikaan solujen hajoamisen ja hemolyyttisen anemian oireet. Lisääntyessään loinen vahingoittaa punasoluja. Oireina babesioosissa on mm; kuume, uneliaisuus, anoreksia, heikkous, ikterus (sappiväriaineesta johtuva silmien, limakalvojen ja ihon keltaisuus), vaaleat limakalvot, virtsan värin muuttuminen. Monioireinen babesioosi voi aiheuttaa akuutin munuaisten vajaatoiminnan, keskushermoston toiminnan heikentymisen, verenhyytymishäiriöitä, ikterus, maksan vajaatoiminta, keuhkoverenvuoto, shokki. Tauti todetaan PCR kokeilla, tai havaitsemalla loiset punasoluista. Näiden lisäksi myös saatetaan virtsa analysoida ja ultraäänellä todentaa perna suurentuneeksi. Babesioosia hoidetaan Imidokarbi pistohoidoin, oireenmukaisen tukihoidon ohella. Suomessa ei ole tällä hetkellä rekisteröitynä yhtään koiran babesioosin hoitoon soveltuvaa lääkettä.

Lähteet:

https://www.sell.fi/sites/default/files/mediatiedo…

https://kulkurit.fi/elaimen-adoptointi/adoptoitava…

https://www.evira.fi/elaimet/tuonti-ja-vienti/tuon…

Leishmania tai Leishmanioosi

On yksisoluisen alkueliön aiheuttama krooninen tauti eli tällöin se ei ole parannettavissa, sen etenemistä voi jarruttaa sekä oireita voidaan hallita ja pitää kurissa. Leishmanioosi on tyypillinen tauti sub trooppisilla ja trooppisilla alueilla. Suomessa ei Leishmania infatum loista levittävää Hietasääskilajia esiinny. Eikä tartunta tietä eläimestä ihmiseen Suomen olosuhteissa tällä hetkellä ole, siitä huolimatta että Leishmania on zonoosi ( voi tarttua eläimiin ja ihmisiin). Loisen välittämä Leishmanioosi voi itää koiran elimmistössä kuukaudesta vuosiin, tänä aikana loinen leviää luuytimeen, imusolmukkeisiin, pernaan ja maksaan. Oireina ovat mm; ruokahaluttomuus, heikkous, laihtuminen, lisääntynyt juominen, iho oireet kuten; karvanlähtö (erityisesti silmien alueelta), hilseily sekä kynsien nopea kasvu. Muina oireina on silmäoireet, ripuli, ontuminen ja nenäverenvuoto. Tartunta voidaan todentaa ja diagnosoida PCR kokeilla, vasta-ainetestillä tai kudosnäytteillä. Kuitenkin vasta- aine testissä tartunta nähdään usein vasta kuukausien päästä tartunnasta, tästä syystä koira on hyvä testauttaa Suomessa uudelleen saapumisen jälkeen vaikka koiran testi tulos olisi lähtömaassa puhdas, itämisaika saattaa olla jopa 7 vuotta.. Pitkälle edennyt tai hoitamaton leishmania johtaa usein koiran kuolemaan mutta riittävän ajoissa diagnosoituna ja hoidettuna leishmanioosia sairastava koira voi useimmissa tapauksissa elää normaalia elämää. Leishmanian hoidossa käytetään tavallisemmin meglumiiniantimonaattia ja natriumstiboglugonaattia.

Lähteet:

https://www.evidensia.fi/hoitovinkit/koirat/leishm…

http://www.espanjankatukoirat.com/adoptio/sairaude…

https://www.evira.fi/elaimet/tuonti-ja-vienti/tuon…

Rabies (raivotauti)

Rabies on erittäin vaarallinen tauti, joka voi tarttua eläimestä ihmiseen. Rabies on virusinfektio, jota esiintyy nisäkkäillä, mm. koirilla, kissoilla ja myöskin lepakoilla. Ihminen voi saada tartunnan pureman tai sairastuneen eläimen turkin kautta. Kuitenkin terveen ihon läpi virus ei tartu, joten nuolaisuista sitä ei saa eikä raapaisukaan tartuta. Tauti ei tartu ihmisestä toiseen, ei edes pureman kautta. Koira ja kissa erittävät virusta sylkeensä jo useita päiviä (3–8 päivää) ennen sairastumistaan, ja eläin kuolee 4–10 vuorokaudessa oireiden alusta.

Oireet: Eläimen käytös muuttuu mahdollisesti raivokkaaksi, suusta valuu sylkeä, eläin saattaa näykkiä ilmaan. Tavallista on, että ennen lauhkea koira yllättäen käy aggressiiviseksi, hyökkää ja puree, ilman että sitä olisi ärsytetty. Eläin voi tulla myös vain
apaattiseksi, entistä rauhallisemmaksi ja huonosti liikkuvaksi.

Ihmisellä taudin itämisaika on pitkä, 10 päivästä jopa muutamaan vuoteen, mutta useimmiten 20–90 päivää. Jos purema on kasvoissa tai käsissä, itämisaika on lyhyempi kuin muissa puremissa. Ensioireet ovat kuume, levottomuus, huonovointisuus ja päänsärky sekä joskus myös puremakohtaan ilmaantuva kutina tai muut tuntomuutokset. Taudin toinen, paralyyttinen muoto, poikkeaa raivoisasta muodosta siten, että se alkaa pään ja kaulan alueen halvaantumisella eikä raivoisaa käytöstä esiinny. Raivotautiepäilys voidaan varmistaa vain kuolleesta eläimestä.

Tilastojen mukaan WHO rabies Venäjä kuuluu rabies riskimaihin. Maailman terveysjärjestön tietojen mukaan vuonna 2016-2017 Venäjällä oli todettu koirilla 1878 tapausta, villieläimillä 1687 tapausta ja 8 ihmistä. Raivotaudin riskeissä on huomattava ero Venäjän eri puolilla. Esimerkiksi Pietari ja Viipuri ovat rabiesvapaita alueita.

Pietarissa toimii kunnallinen rokotusohjelma, jonka mukaan jokaisella koiran omistajalla on oikeus rokottaa koiransa rabiesta vastaan maksutta. Myös Pietarissa on osoittanut tehokkaaksi ohjelma, jonka mukaan kodittomat koirat siirtyvät tiettyihin eläinklinikoihin steriloitavaksi, rabiesta vastaan rokottavaksi sekä sirutettavaksi. Sen jälkeen mikäli koiratarhalla ei ole paikkaa, koira palautetaan samaan paikkaan mistä sen haettiin. Pietarissa tilastojen mukaan ei ollut moniin vuosiin
rabiestapauksia.